Majatalon historiaa
Majatalo Onnenmyyrä toimii Padasjoen kunnan aikoinaan vanhainkodiksi rakennuttamassa kiinteistössä.
Vanhainkoti valmistui vastaanottokuntoon elokuussa 1951.
Vanhainkoti lakkautettiin 1993 ja sen jälkeen kiinteistössä on ollut erilaista pientä toimintaa.
Nykyinen Majatalo Onnenmyyrän toiminta on alkanut viime vuosituhannella. Vuodepaikkoja on n. 80 kpl ja juhlasaliin mahtuu 80-120 henkilöä.
Rakennus:
Vanhainkodin suunnitteli Arkkitehtitoimisto Erkki ja Inkeri Linnasalmi Työselitys päivätty 11.03.1950
Vanhainkoti rakennutettiin urakalla. Urakoitsija oli Sulo Hj. Salo.
Tarjouksia kunnalle jätetiin 17 kpl, kallein 54.400.000,00 markkaa ja edullisin
28.200.000,00 markkaa. Tarjoukset esiteltiin Padasjoen rakennuslautakunnan kokouksessa 01.04.1950
Urakkasopimukseen merkittiin 28.275.000,00 markkaa ja sopimus
allekirjoitettiin huhtikuun 5. päivä 1950.
Rakennus on perustuksiltaan vankalla pohjalla. Asiakirjoista selviää mm. se, että perustukset on kauttaaltaan kaivettu peruskallioon asti ja osittain käsityönä. Työmaapäiväkirjaa ei ole piirustuksissa mukana, mutta rakennuksen masiivisista seinistä ja muistakin rakenteista päätellen, työvoimaa on täytynyt olla paljon.
Kuten suurissa rakennushankkeissa on tapana, päätyi tämänkin rakennuksen taloudellinen loppuselvitys välimiesoikeuden ratkaistavaksi.
Seuraavassa pöytäkirja siinä muodossa, kuin se on kirjoitettu marraskuussa 1951.
Pöytäkirja välimiesoikeuden istunnossa, joka pidettiin marraskuun 24 päivänä 1951 Lakit.kand., varatuomari Akseli Pellisen Lakiasiaintoimistossa talossa N:o 19 Aleksanterinkadun varrella Helsingin kaupungissa asiassa, jossa on kantajana Helsingin kaupungista oleva rakennusmestari Sulo Hjalmar Salo sekä vastaajana Padasjoen kunta.
Merkittiin, että sittenkuin rakennusmestari Salon ja Padasjoen kunnan kesken oli syntynyt erimielisyyksiä huhtikuun 5 päivänä 1950 päivätyn kunnalliskodin rakentamista koskevan urakkasopimuksen täyttämisestä, rakennusmestari Salo oli syyskuun 6 päivänä 1951 Padasjoen kunnanhallituksen puheenjohtajalle Armas Häkälle tiedoksiannetulla kirjeellä ilmoittanut alistavansa kaikki mainitusta urakkasopimuksesta johtuvat erimielisyydet ja vaatimukset sopimuksen 12 §:ssä tarkoitetun v välimiesoikeuden ratkaistaviksi sekä valitsevansa puolestaan jäseneksi asetettavaan välimiesoikeuteen Helsingin kaupungista olevan arkkitehti Aulis Hämäläisen. Tämän jälkeen Padasjoen kunta oli kunnanhallituksen syyskuun 8 päivänä 1951 pidetyssä kokouksessa valinnut puolestaan sanotun välimiesoikeuden jäseneksi samasta kaupungista olevan varatuomari Heikki Setkäsen sekä täten valitut välimiehet välimiesoikeuden puheenjohtajaksi niinikään Helsingin kaupungista olevan professori Ilmari Melanderin. (Liitteet A-C)
Välimiesoikeuden istunnossa olivat saapuvilla rakennusmestari Salo henkilökohtaisesti, avustajanaan lakit. kand., varatuomari Akseli Pellinen, sekä Padasjoen kunnan edustajana kunnanhallituksen puheenjohtaja, taloustirehtööri Armas Häkkä, avustajanaan varatuomari Seppo Horsti.
Kun asianomaiset olivat ilmoittaneet, ettei heillä ole mitään muistuttamista välimiesoikeuden kokoonpanoa vastaan, kantaja jätti välimiesoikeudelle kannekirjelmän. (Liite D)
Kysyttäessä taloustirehtööri Häkkä kielsi, että kunnan puolesta olisi annettu mitään ehdotonta lupausta urakoitsija Salolle rakennusurakasta aiheutuvan tappion korvaamisesta. Hän myönsi kuitenkin sanoneensa yksityisenä henkilönä rakennusmestari Salolle, että jos kaikki menee hyvin, niin kunta tulee jotain korvausta tästä tappiosta antamaan. Kysyttäessä taloustirehtööri Häkkä kielsi kehoittaneensa urakoitsijaa jatkamaan rakennustyötä sen jälkeen kun tappio oli todettu urakloitsijan puolelta ja sen korvaamisesta oli neuvoteltu rakennuslautakunnan jäsenten kesken.
Rakennusmestari Salo myönsi, ettei ehdotonta lupausta tappion korvaamisesta ole annettu. Korvaamisesta puhuttaessa taloustirehtööri Häkkä on esittänyt vain oman käsityksensä.
Vastaajan pyydettyä lykkäystä vastineen antamista varten, poistuivat asianosaiset kunnes välimiesoikeus antoi seuraavan VÄLIPÄÄTÖKSEN.
Vastaajan pyynnöstä lykätään tämän asian edelleen käsittely välimiesoikeuden istuntoon, joka pidetään samassa paikassa ensi tulevan joulukuun 15 päivänä klo 9.30. Vastaaja esittäköön silloin vaatimuksensa.
Kun vastine oli esitetty ja asia puitu välimiesoikeudessa, oli päätösasiakirja seuraava:
Välimiesoikeuden annettua tuomionsa 19 päivänä maaliskuuta 1952 Padasjoen kunnan ja rakennusmestari Sulo Hjalmar Salon välisessä Padasjoen kunnalliskodin rakentamisesta laaditun urakkasopimuksen tulkintaa koskevassa asiassa tehtiin 29 päivänä maaliskuuta 1952 seuraava laskelma;
Välimiestuomion perusteella korvausta syntyneestä tappiopsta 3.000.000:-
Korkoa edellisestä 5% 24 päivästä marraskuuta 1951 tähän päivään saakka 52.083:-
Teetetyistä pöytäkumeista ja reunalistoista 15.600:-
Keittolevyistä 25.680:-
Keittopadasta 288.112:- 329.392:-
Edelliselle korkoa 5 % 29 päivästä tammikuuta 1952 tähän päivään saakka 2.745:-
Sovituista töistä, joita ei ole laskutettu eri kaskelman mukaan (liite 1) 176.214:-
Yhteensä 3.560.434:-
==============================
Padasjoen kunta on saamassa rakennusmestari Salolta:
Välimiestuomion perusteella myöhästymissakkoa 500.000:-
Edelliselle korkoa 5% 24 päivästä marraskuuta 1951 tähän päivään saakka 8.681:-
Siirto 508.681:-
Siirto 508.681:-
Oikeudenkäyntikuluja 50.000:-
Välimiesoikeuden puheenjohtajalle ennakkona maksettu määrä, jonka kunta on oikeutettu mainitun tuomion
perusteella saamaan takaisin 100.000:-
Kunnan Salolle luovuttamista rakennustarvikkeista ja eduista eri luettelon mukaan (liite 2) 480.176:-
Kunnan suorittama määrä laskutöitä vastaan (liite 3) 225.000:-
Yhteensä 1.363.857:-
==============================
Yhteenveto
Rakennusmestari Salon saatava 3.560.434:-
Padasjoen kunnan saatava 1.363.857:-
Padasjoen kunta suorittava rakennusmestari Salolle 2.196.577:-
===============
Helsingissä, 29 päivänä maaliskuuta 1952
Alla (käsin kirjoitettuna)
Ylläolevan summan me 2.196.577:- (kaksi miljoonaa satayhdeksänkymmentäkuusituhatta viisisataa seitsemänkymmentäseitsemän mk) olemme tänään vastaanottaneet Rakennusmestari H.J. Salon lukuun.
Helsingissä 29p. maaliskuuta 1952
O/Y Pohjoismaiden Yhdyspankki
Allekirjoitus Allekirjoitus (kummastakaan ei saa selvää)
Kuitataan saaduksi Smk 2196577:-
Helsingissä 22/3 S Hj Salo
Jos nyt ryhdyttäisiin rakentamaan vanhainkotia, jonka lämmin pinta-ala on yli 2000 m2, saatta urakkasumma pompsahtaa hyvinkin kohota neljään-viiteen miljoonaan euroon. Siten nuo ostovoimataulukot eivät anna täysin oikeaa kuvaa rakentamisesta ja sen hinnasta.
Kun suunnittelu aloitettiin, urakkasopimuksen mukaisella summalla olisi ollut ostovoimaa vuoden 2009 tasossa n. 6.700.000.00 mk , euroina siis noin 1,1 miljoonaa.
Kun työ lopullisesti valmistui 1952, samalla summalla olisi ollut ostovoimaa enää n. 840.000,00 €
Ei ihme, että rakennusurakoitsija Sulo Hj.Salo haki indeksikorotusta urakkasummaan.
Asiakirjoista selviää myös sellainen yksityiskohta, että edelleen käytössä oleva, ruostumattomasta teräksestä valmistettu pata,
on tuohon aikaan maksanut huikeat 342.112.00 markkaa
(2009 euroissa n. 10.000,00 euroa)
Pata on paikallaan ja ihan kunnossa.
Sain 04.11.2011 käsiini testamentin, jonka sisältö on ohessa olevasta kopiosta luettavissa:
Kyllähän Enni Idin omaisuudelle löytyi jakajia hänen poismenonsa jälkeen ja sekavaahan se oli.
Vanhainkodilta, jonka nykyisin omistamme ja toimii majatalona, ei ole löytynyt
Enni Idin irtainta omaisuutta, kiinteistöstä puhumattakaan.
Tuskin kukaan ihan oikeasti tietää, minne Ennin irtain omaisuus
joutui ja niinhän se taisi olla, ettei oikein kukaan olisi kiinteistöä
huolinut omistukseensa. No eipä hätää. Testamentin mukaan se
on Padasjoen entisen Vanhainkodin omaisuutta...
http://www.laatuaika.com/enni/index.html
|
